keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Uimahallimatka jatkuu pikkuhiljaa...

Eilinen ja osittain tämäkin päivä menivät ikkunoiden pesupuuhissa. Uiminen on kuitenkin koko ajan mielessä: työpöydällä on turvaistuinsivu viimeistelyä vaille ja itsellä tekee mieli käydä pulahtamassa lähellä virtaavaan Oulunjokeen.
Turvaistuinsivua tehdessä iskee taas epäilys. Jos tämä ei tunnukaan Mintun käteen "omalta" turvaistuimelta. Tuntuuko pinta oikealta? Entä turvavyö? Turvavyön kiinnitys on erilainen, mutta napsahtaako se edes samalla äänellä?  Jos tekisin tätä kirjaa Celiaan lainattavaksi, voisin ajatella, että tuntuma on jollekin lainaajalle ihan tuttu ja toiselle voidaan kertoa, että on monenlaisia kiinnitysmekanismeja. Haasteet ovat todella erilaiset, kun tekee kirjaa tietylle lapselle. Uskon kuitenkin, että äiti ja isä saavat omalla lukutavallaan kirjan tuntumaan Mintusta ihan ikiomalle .

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mintun kirja alkaa valmistua sivu kerrallaan,,

Reilu viikko on mennyt kierrellessä eteläsuomalaisia sukulaisia ja juhliessa matkalla kahta syntymäpäiväsankaria. Hellettä oli Oulusta lähtiessä ja on jatkunut koko matkan eikä loppua näytä tulevan. Omiin kotirutiineihin on siis palattu. Minulle se tarkoittaa, että voin taas järjestää itselleni aikaa tehdä koskettelukirjoja.
Eilen illalla  musiikkia kuunnellessa päällystin kultakaloja ja sain ne ommeltua jo lampeen uimaan. Tänään on sateinen päivä, joten oli hyvä jatkaa kultakala-sivua. Se on nyt sidontaa vaille valmis. Samoin pipo-sivu. Päätin valmistaa sivut lukujärjestyksessä nyt kun kaikki materiaali on olemassa. Tänään sain valmiiksi kaksi sivua. Joskus joidenkin yksittäisten sivujen tekemisessä saattaa mennä useampikin päivä. Mutta uskon saavani kirjan luovutuskuntoon elokuun aikana.
Välillä tuntuu: ei tästä tule "hyvä" - pitäisi keksiä parempi ratkaisu - tämä kohta pitäisi ommella erilaisin pistoin - pysyyköhän tämä varmasti paikallaan - onko tämä oikean tuntuinen tai oikean värinen. Yllätän itseni täydellisyyden tavoittelijana. En ole mikään käsityöihminen sanan varsinaisessa merkityksessä (tunnen monia käsityöihmisiä ja ihailen heidän taitojaan). Olisinpa minäkin. Mutta minulla on jotain muuta eli innostusta ja kykyä ideoida ja keksiä kaikenlaista. Ja intoa ja halua yrittää toteuttaa syntyviä ideoita. Nautin syntyvien haasteiteiden selvittämisestä, ratkaisemisesta ja tekemisestä omilla taidoilla.   Nautin, kun  lopulta saan valmiiksi koskettelukirjan. Tiedän, että jokainen uusi koskettelukirja merkitsee lukijalleen ja tässä tilanteessa saajalleen iloa pitkäksi aikaa. 

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Nyt Mintun kirjan materiaali alkaa olla kasassa

Tosiaankin nyt on suurin osa materiaalista kasassa ja suunnitelma aika valmis. Aika monessa kaupassa on tullut kuljeskeltua katsellen ja hypistellen ja kirpputoreilla olen tehnyt löytöjä.  Nyt vain pitäisi päästä tekemisen vauhtiin. Voi olla, että jokin sivu vielä valmistamisen aikana muotoutuu  uudenlaiseksi.
Ei aina itsekään tule ajatelleeksi miten paljon aikaa menee suunnitteluun ja materiaalin hankintaan, vaikka sitä tekisi "kokoaikaisesti".
Tässä kuvattuna materiaalia ennen ompelua

.
Tässä suunnitelma koskettelukirjasta Mintun facebookissa
 olleen kuvan vieressä sekä  toisen sivun kuva, jossa pannaan
 lakki päähän ennen kuin lähdetään uimahalliin.




Ensimmäisellä sivulla on kuva laulusta, jota Mintun äiti laulaa
 ennen uimaretkelle lähtöä: "Pikkuiset kultakalat lammessa ui..."
Silikoonikalat päällystän ohuella tyllillä, jotta kosketus on vähän
enemmän suomuisentuntuinen.




Uintiretkelle lähdetään autolla ja Mintulla on tietysti oma
turvaistuin. sivun sisällä on eristelevyä ja kankaana valokuvan
perusteella valittua ulkoilukangasta sekä kirpparilta löydetystä
lastenturvaistuimesta irrroitettu turvavyö.



Saunan lauteita varten olen ostanut Bauhausista
 silitettävää koivuviilua. Valokuvassa näkyy myös uimahallin
 vaatekaapin avain renksuineen. Tarvitsisin vielä jonkinlaisen
 avainkortin, jollaista Minttu käyttää toisessa
 uimahallissa käydessään.



Löysin kirpparilta aivan samanmallisen uimapuvun, jota Minttukin käyttää.
 Harmi, etten löytänyt punaista, vaikka Mintullehan kosketus
on ainoa tapa tutkia kirjaa.




Uimaretkellä Minttu nauttii porealtaasta, jonka teen frisbeestä.
Vettä ja poreita varten sain Mintun äidiltä isokuplaista kuplamuovia.
Yritän näistä ja ohuesta kankaasta rakentaa porealtaan.




Ennenkuin puetaan body päälle kotiin lähtöä varten,
 kuivataan takana näkyvällä keltaisella froteepyyhkeellä.
Vielä pitäisi löytää muovitettua froteeta palanen, joka laitetaan
suojaksi turvaistuimelle uinnin jälkeen.


Aikamoisen haasteen otin, kun tämän kirjan päätin tehdä! On aivan erilaista tehdä koskettelukirjaa yhtä tiettyä lasta varten. Tällaisen kirjan tekeminen opettaa aivan uudella tavalla miettimään kuvia juuri esim. Minttua ajatellen. Olen mielestäni oppinut paljon tämän projektin aikana. Mitä mahdankaan vielä oppia!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Haasteita uimaretkikirjasta


Kirjoitin facebookin koskettelukirjaryhmäläisille, että nyt pidetään kesätaukoa, annetaan alitajunnan työskennellä ja palataan koskettelukirjojen pariin taas elokuussa. Mutta itse en malttanutkaan kauan olla tauolla. Minut on saanut liikkeelle eräs mielessäni pyörinyt kuva ja teksti facebookissa.  
Nimittäin facebookin Koskettelukirjat-ryhmän sivulle ilmestyi keväällä kuva pienestä sokeana syntyneestä Minttu-tytöstä ja tekstissä äiti kiitteli koskettelukirjojen tekijöitä arvokkaasta työstä. Minttu on vielä niin pieni, ettei ole oikeutettu lainaamaan koskettelukirjoja Celia-kirjastosta. Jo viime joulun alla mietiskelin blogissani miten saataisiin kaikille pienille sokeille lapsille edes yksi oma koskettelukirja. Tämä ajatus on edelleen mielessä ja ehkä teen sen eteen vielä jotain…
Mutta tällä hetkellä minulla on tekeillä tämän tärkeän ajatuksen herättäneelle Mintulle ikioma koskettelukirja. Minttu käy usein uimassa, joten hänelle olisi mieluinen kirja matkasta uimahalliin. Olen ollut yhteydessä Mintun äitiin useaan kertaan ja kysellyt ja kysellyt.. ja aina olen saanut hyviä vastauksia ja jopa valokuvia. Sekä vastaukset että kuvat ovat avanneet ajatuksiani ja auttaneet minua näkemään asioita uudella tavalla.

Olen tehnyt aikaisemmin jo monta erilaista koskettelukirjaa ja useita on suunniteltuna vain tekemistä vaille. Silti tällainen tietylle lapselle tarkoitettu kirja tuntuikin aluksi aika haasteelliselta. Tuli tarve tietää lapsesta monia asioita tarkemmin, että kirja tuntuisi juuri hänen omalta kirjaltaan. Yritän saamani tiedon avulla tavoittaa asiat nyt juuri Mintun kannalta. Toivottavasti onnistun. Olen tulostanut saamani Mintun kuvat. Ne ovat muistuttamassa ja inspiroimassa minua suunnitellessani ja tehdessäni kirjaa MINTUN RETKI UIMAHALLIIN.

Miten Minttu-kirjani etenee? Suurin osa materiaalista alkaa olla kasassa. Olen kiertänyt kirppareita löytääkseni tarpeeksi pienen bodyn, jossa olisi neppareita olkapäällä, puuvillaisen pipon, oikean mallisen uimapuvun. Kangaskaupoista olen etsiskellyt ”vesikangasta”, kultakalakangasta ja turvaistuinkangasta sekä sopivan värisiä sivujen pohjakankaita. Turvaistuinkangasta löysin ensin eräästä verhoiluliikkeestä, josta sain palasen ilmaiseksi. Mutta sitten löysin eräästä kangaskaupasta aivan samannäköistä ohuempaa kangasta joka muistuttaa Mintun turvaistuimen pintaa siitä otetussa valokuvassa. Poreallasta varten sain Mintun äidiltä isokuplaista kuplamuovia. Saapa nähdä saanko sen pysymään ”poreina”.  Porealtaan reunat on vielä avoin kysymys. Saunan lauteita varten minulla on kaksi vaihtoehtoa. Turvaistuinsivulle irrotin turvavyövaljaat kirpparilta muutamalla eurolla ostamastani tosi resuisesta lasten turvaistuimesta. (laitoin istuimen kirpparin roskikseen)


torstai 5. kesäkuuta 2014

Nyt sai koskea - jopa kahdessa eri paikassa ja kahtena eri päivänä :)

Työntäyteinen viikko takana. Olo on aika väsynyt, mutta mieli on hyvä.
Maanantaina oli Oulun kaupungin kirjastolla ensimmäinen tapahtuma koskettelukirjojen kanssa. Lähes sata ihmistä kiinnitti jollain tavalla huomiota pöytään, jolle olin levittänyt tällä hetkellä valmiina olevat koskettelukirjat. Pöydällä oli myös laatikko, jonka sisään olin kätkenyt verhon taakse kosketeltavaksi yhden koskettelukirjasivun. Sieltä saattoi tunnistaa sormillaan sammakon, hämähäkin ja kaksi pientä kärpästä. Tehtävä taisi olla monelle aika vaikea. 


Laskujeni mukaan keskustelin henkilökohtaisesti koskettelukirjoista ja niiden tekemiseen ja lainaamiseen liittyvistä asioista noin viidenkymmenen ihmisen kanssa.Sen perusteella voin hyvin sanoa, että kannatti kuljeskella neljä tuntia kaupungin kirjaston aikuisten osaston aulassa koskettelukirjapöydän ympärillä :)


Koskettelukirjoja luki sormin moni aikuinen ja lapsi. Suurin osa heistä ei ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan koskettelukirjoista eivätkä olleet ajatelleet, että on niin paljon lapsia jotka eivät pysty käyttämään tavallisen kirjaston palveluita. Niinpä! Näitä ympäri Suomea asuvia lapsia varten on Celia-kirjasto Helsingissä, joka palvelee heitä lähettäen heille kosketeltavia kuvakirjoja.




JA MISTÄ NIITÄ KOSKETTELUKIRJOJA SAADAAN CELIA-KIRJASTOON??
 Mm. oululaiset vapaaehtoiset ovat valmistaneet jo 60 koskettelukirjaa ja lahjoittaneet ne  Celia-kirjastolle. Oikeastaan vasta 50 niistä on lähetetty ja 10 odottaa lähettämistä. Oululaisten panos valikoiman kartuttamisessa on viimeisten neljän vuoden aikana ollut merkittävä. Koskettelukirjojen määrä Celiassa on tällä hetkellä noin 870 kappaletta.
Me oululaiset vapaaehtoiset voimme olla iloisia ja jopa ylpeitä toiminnastamme, jonkalaista ei Celian lastenkirjastonhoitajan Irmeli Holsteinin kertoman mukaan ole missään muualla Suomessa.  Kutsuimme Irmelin Ouluun katsomaan tänä keväänä valmistuneita kirjoja ja iloitsemaan meidän kanssa saamastamme huomionosoituksesta, Lastenrahastosäätiön lähettämästä rahalahjoituksesta. Joimme NNKY:llä täytekakkukahvit ja esittelimme koskettelukirjoja NYT SAA KOSKEA -tapahtumassa eilen illalla. Paikalla oli 25 vierasta ja tuttua, tekijää ja käyttäjää sekä Irmeli Holstein Celiasta sekä Kalevan toimittaja Pia Kaitasuo valokuvaajan kanssa. 
 





Celia-kirjaston terveiset tapahtumaan toi Irmeli Holstein kiittäen meitä vapaaehtoisia koskettelukirjantekijöitä kortin ja kauniin kukkakimpun kanssa.

 

Koko ajan tarvitaan mukaan uusia koskettelukirjojen tekijöitä.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Kevään aikana valmistuneet koskettelukirjat näkyvät vielä Oulussa ennen Celiaan lähettämistä





Olen sopinut Oulun kaupunginkirjaston lastenlainausosaston edustajien kanssa koskettelukirjojen ja vapaaehtoistoimintamme esittelystä kirjaston tiloissa kesäkuun alussa. Oli ihanaa huomata, miten innostunutta kirjaston väki oli. Pitkästä aikaa oli vahva kokemus yhdessä suunnittelusta ja tekemisestä. Tuli mieleen muutaman vuoden takaiset suunnittelusessiot Vares-hankkeessa Suvimarian ja muidenkin kanssa. Kiitos tuosta kokemuksesta Mervi, Reija, Elise ja Anne! Taas hyvä asia tulee näkyväksi uudessa ympäristössä!

Alla oleva teksti on pohjana tiedotteelle, joka tulee kirjaston nettisivuille ja info-taululle.


Nyt saa koskea!

Oletko koskaan lukenut tarinaa sormin?
Koskettelukirjat ovat tunnusteltavia kuvia sisältäviä kuvakirjoja, joita on perinteisesti tehty näkövammaisille ja monivammaisille lapsille. Koskettelukirjoista nauttivat kuitenkin kaikki lapset. Lapsi oivaltaa ja oppii uusia asioita, kun kirjan tarinoita voi sekä katsella, kuunnella että kosketella.
Vapaaehtoinen ohjaaja Vuokko Keränen kertoo koskettelukirjojen tekemisestä ja esittelee vapaaehtoisten tekemiä koskettelukirjoja pääkirjaston aikuisten osastolla maanantaina 2.6. klo 15 – 19. Jos koskettelukirjojen tekeminen kiinnostaa, kysy samalla Vuokolta, miten pääset mukaan.
Tervetuloa!

Lisätietoja:
Reija Loukusa-Ahonen, reija.loukusa-ahonen@ouka.fi, p. 044 703 7331/kirjaston tietopalvelu
Vuokko Keränen, p.
0400 726 178



Kirjastotapahtuman jälkeen koskettelukirjat ovat vielä saman viikon keskiviikkona nähtävillä vapaaehtoisille järjestettävässä "kiitosjuhlassa"  NNKY:llä. Kiitosjuhla on lainausmerkeissä sen takia, että täytekakkukahvit piirakoineen on mielestäni vain symbolinen kiitos. Yhdenkin koskettelukirjan tekemisessä mukana ollut on tehnyt ison hyvän teon! Yksikin lisäkirja mahdollistaa Celiassa koskettelukirjojen nopeamman kierron. Lainauksia tehdään noin 4000 vuodessa ja koskettelukirjoja on tällä hetkellä noin 850.
Kiitosjuhlan järjestämme myös saamamme lahjoitukseninnostamana. Tilaisuuteen tulee Kalevan toimittaja ja julkistamme tuon toimintaamme arvostavan lahjoituksen saannin.
Jos sinä lukija olet lähistöllä, tule käymään kahvilla ke klo 17-19 välillä ja iloitsemaan kanssani vapaaehtoisille annetusta lahjoituksesta.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Lahjoitus koskettelukirjojen vapaaehtoisille tekijöille

Sain viime viikolla vastaan ottaa  Odd Fellow – järjestön Lastenrahastosäätiön myöntämän 2000€:n avustuksen koskettelukirjatoimintaan.Anomuksen oli tehnyt järjestöön kuuluva oululainen naisosasto. Minut oli kutsuttu heidän kokoukseensa ottamaan lahjakirja vastaan. Samassa tilaisuudessa saatoin esitellä valmiita koskettelukirjoja ja kertoa niiden merkityksestä "erityisille" lapsille. Kerroin myös Celia-kirjastosta sekä koskettelukirjojen valmistamisesta  mukana olleille n. kahdellekymmenelle jäsenelle.
Nyt on mahdollisuus ostaa materiaalia koskettelukirjoja varten sekä kiittää eritavoin jo mukana aikaisemmin olleita sekä uusia mukaan tulevia vapaaehtoisia koskettelukirjantekijöitä.
Kiitos teille  Old Fellow:n oululaisen naisyhdistyksen naiset siitä, että arvostitte tärkeää työskentelyämme näin - KIITOS!